Puolustusvoimien luottotoimittaja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta
Suomen Puolustusvoimat on ollut Savotalle merkittävä asiakas 1960-luvulta lähtien. Kotimaamme itsenäisyyden ja huoltovarmuuden tukeminen on kirjattu perheyrityksen arvoihin. Kunnon varusteet takaavat sen, että sotilas pysyy toimintakykyisenä kiperimmissäkin tilanteissa.
Leipälaukuista, selkärepuista ja pyykkipusseista kaikki sai alkunsa. Vuosikymmenten varrella Savotan tamineista on kehkeytynyt armeijapiireissä omanlaisiaan hittituotteita. Ovathan ne tulleet tutuiksi sadoille tuhansille varusmiehille ympäri Suomen ja kestäneet lukuisia maastoharjoituksia.
Savotan kanto- ja majoitelaitteet ovat sopineet 1960-luvulta lähtien Suomen Puolustusvoimien taistelutapaan kuin tunnuslevy sotilaan kaulaan. Kaukana korvessa taistellessa varusteisiin pitää pystyä luottamaan 100-prosenttisesti.
”Erityisesti sissi- ja puolijoukkueteltat kuvastavat maavoimien taistelutapaa. Jos liikekannallepano tulee, joukot hajautuvat metsiin. 1950-luvun sukupolven savottamiehet oppivat elämään metsissä. Tähän toimintatapaan Savotta on vastannut tuotteillaan”, toteaa kenraali (evp.) Jarmo Lindberg.
Lindberg palveli yli 40-vuotisen uransa Puolustusvoimissa erilaisissa tehtävissä, valtaosan ilmavoimissa. Puolustusvoimain komentajana hän oli vuosina 2014–2019. Lindberg jos kuka tietää, millaisia Savotan varusteet ovat. Parhaillaan hän toimii kokoomuksen kansanedustajana.
”Etenkin maavoimissa varusteiden volyymit ovat valtavia. Siksi on tärkeää, että niillä on riittävän pitkä elinkaari. Muuten tuotteiden ylläpidosta tulee liian kallista. Siksi Savotan periaate ’tehdään niin, että kestää’ palvelee hyvin Puolustusvoimia”, Lindberg
sanoo ja lisää: ”Savotan tuotteet eivät ole mitään kertakäyttötuotteita, vaan ne ovat toimintakuntoisia vielä vuosikymmentenkin päästä.”
Savotan hallituksen puheenjohtaja Uljas Valkeinen muistuttaa, että yritys valmistaa sellaisia tuotteita, jotka vähentävät sotilaidenkokemaa kurjuutta. Varusteiden käytettävyys on kaikki kaikessa riippumatta aselajista tai joukko-osastosta. ”Taistelijalla on eturintamalla kovat oltavat, joten pyrimme siihen, että vehkeet ovat varmasti toimivia tositilanteessa. Ne tarjoavat taistelijalle mahdollisimman inhimilliset olosuhteet toimia: suojaa, lämpöä ja lepoa.”
Puolustusvoimien kovat vaatimukset vauhdittavat Savotan tuotekehitystä
Puolustusvoimat ei jää tuleen makaamaan, vaan elää aina ajassaan. Kun taistelutavat muuttuvat, varusteidenkin täytyy uusiutua. Nykyään sotilas pitää varustaa monipuoliseen taisteluun päivä- ja yöaikaan, joten yksittäisistä varusteista on kehitetty modulaarisia varustekokonaisuuksia.
Savotan nykyiset tuotteet ovat teknisesti huomattavasti vaativampia ja monimutkaisempia kuin viime vuosituhannen tuotokset. Materiaaleilla on hyvät palon- ja pakkasenkesto-ominaisuudet, ne
pitävät vettä eivätkä homehdu helposti. Infrapunasuojauksen ansiosta teltan kangasta ei voi havaita pimeänäkölaitteella.
”Puolustusvoimat on ollut Savotalle pitkäaikainen ja vaativa asiakas, joka on pakottanut meidät uudistumaan. Olemme tehneet tiukasti töitä, jotta olemme pystyneet vastaamaan haasteisiin ja vaatimuksiin. ISO-laatujärjestelmän kehittäminen on tästä yksi esimerkki”, Uljas Valkeinen mainitsee.
Miten varusteita vaativaan armeijakäyttöön sitten suunnitellaan? Sotatalouspäällikkönä toiminut Lindberg painottaa, että Suomen Puolustusvoimien operatiivinen suunnittelu on uhkalähtöistä. Puolustusvoimien kyvyt toimia ja taistella asettavat varusteille korkeat vaatimukset.
Jokaisessa tuotekehitys- ja valmistusprosessissa lainsäädäntö ohjaa perusteellisesti hankkeistusta ja kilpailutusta. Mittaluokaltaan merkittävimmät projektit Savotan ja Puolustusvoimien välillä ovat olleet vuoden 1985 taisteluvyö M85 ja vuoden 2005 taisteluliivi M05. Massatuotannot siivittivät Savotan kunniakkaasti yli 1990-luvun lamasta ja vuosien 2007–2009 finanssikriisistä.
”Taisteluvyö M85:n kehittämisessä vertailimme viiden eri armeijan taisteluvarustusta. Kahden vuoden aikana valmistimme useita prototyyppejä testattaviksi. Kenttäkokeiden jälkeen teimme malliin vielä viimeiset muutokset ja toteutimme tarkan dokumentaation”, Uljas Valkeinen kuvailee.
Tyypillistä on, että kaikki yksityiskohdat kirjataan ylös pienintä kanttausta ja solkea myöten. Taannoin NATO-määrityksen mukaisessa tarranauhassa joka toisen koukun piti olla polyesteriä ja joka toisen polyamidia, jotta märkäpito- ja kestävyysominaisuudet olisivat optimaaliset.
Savotta pystyy suunnittelemaan ja valmistamaan varusteita myös hyvin spesifiin tarpeeseen mittatilaustyönä. Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, jarruvarjon suojapusseja ei saanut enää rajan takaa. Niinpä Savotta valmisti suojapusseja Puolustusvoimien MiG-hävittäjille Karstulassa.
”MiGin laskeutumisnopeus on kiitoradan kynnyksellä 340 km/t. Etenkin liukkaalla talvikelillä 2,5 kilometrin pituinen kiitorata alkaa tuntua lyhyeltä, joten jarruvarjon käyttö on hyvin oleellista”, Lindberg havainnollistaa.
Leipälaukuista sissitelttoihin ja taisteluvöistä soittimien kantolaitteisiin
Puolustussektorin kasvunäkymät ennakoivat hyvää Savotan tuotannolle
Puolustusvoimat on säilynyt asevelvollisuusarmeijana, ja maallamme on edelleen mittava reservi. Tämä tekee Suomen puolustuskyvystä ja turvallisuustilanteesta poikkeuksellisen. Noin 870 000 suomalaista kuuluu reserviin, ja Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta.
Monissa muissa Euroopan maissa kehityskulku on ollut päinvastainen, kun asevelvollisuudesta on luovuttu ja reservit on ajettu alas. Toisaalta valtioiden puolustusbudjetit ovat olleet kasvussa. ”Keskeistä ei ole se, mikä määrä varusteita armeijan koulutuskierrossa kulloinkin on, vaan niillä pitää pystyä varustamaan koko sodan ajan reservi. Siksi Savotan valmistamat volyymituotteet ovat valtavan tärkeitä Suomen liikekannallepanoa ajatellen”, Lindberg tähdentää.
”Taisteluvyö M85:tä ei ole museoitu vaan varastoitu. Jos tarve joskus tulee, niillä varustetaan maakuntajoukot. Kärkijoukot saavat modernimmat varusteet ja luotisuojaliivit. Kaikille sotilaille löytyy siis
muutakin kuin pelkkä kokardi ja nahkavyö”, Uljas Valkeinen huomauttaa.
Vaikka halpa työvoima ja edulliset raaka-aineet vetävät lukuisia yrityksiä Aasiaan, Savotta valmistaa tuotteensa EU:ssa ja 97 prosenttia sen materiaaleista tulee EU-alueelta. Automaatio ja robotiikka mahdollistavat laadun, ison tuotantokapasiteetin ja hintakilpailukyvyn. Tällä on iso merkitys Suomen huoltovarmuudelle.
Koska Suomi sijaitsee Venäjän kainalossa, rajanaapurin peliliikkeitä ei katsota läpi sormien. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että maa käy edelleen pitkälti perinteistä kulutussotaa. Siksi Suomenkin maavoimien kykyjä on perusteltua vahvistaa. Lindbergin mukaan Puolustusvoimat ja Savotta ovat onnistuneet rakentamaan vankan pohjan Suomen puolustukselle. Siksi onnistunutta yhteistyötä kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin.
”Vallitseva asetelma Euroopassa on, että mitä lähemmäs Venäjää mennään, sitä suurempi on tarve kasvattaa sodan ajan valmiutta. Lähivuosina Savotan valmistamille tuotteille tulee olemaan kysyntää Suomessa ja muualla. Tämän oivaltaakseen ei tarvita kristallipalloa”, Lindberg sanoo.
Puolustusvoimat on tehnyt sotataloussopimuksia maanpuolustuksen kannalta tärkeiden yritysten kanssa. Sopimukset ohjaavat siihen, että yritykset ovat sitoutuneet tiettyyn tuotantovalmiuteen ja henkilövarauksiin. Tämä koskee myös Savottaa.
”Kriisitilanteessa olemme varautuneet siihen, että lopetamme kuluttajakaupan ja keskitymme Puolustusvoimien tuotteisiin. Tuotekehityksemme vastaa uudenlaiseen kyvykkyyteen taistella. Varusteemme tarjoavat sotilaalle kokonaisvaltaista suorituskykyä”, Uljas Valkeinen korostaa.