Historia

Allan Halme syntyi 1925 Tampereella suutarin perheeseen. Lapsuus oli kovaa pula-aikaa, mutta jo 12-vuotiaana Allan lankkasi herrasmiesten kenkiä ja tienasi näin ensimmäiset taskurahansa.Toisen maailmansodan aikaan poikien piti tehdä miesten töitä, joten Allan alkoi ajamaan kuorma-autoa erikoisluvalla 15-vuotiaana. Sotavuosien jälkeen Allan päätyi Keski-Suomeen ja Pylkönmäelle. Pylkönmäellä nuori Allan tapasi Marjatta Sainion, jonka kanssa avioiduttuaan nuoripari jäi hoitamaan Marjatan isän kyläkauppaa


1950-luku

Allan Halme perusti vaimonsa Marjatta Halmeen kanssa Pylkönmäen Nahkatyö - nimisen yrityksen elokuun 19. päivänä vuonna 1955. Ensimmäiset tuotteet olivat palakasseja, rukkasia ja reppuja metsätyömiehille. Laajentuvan tuotannon vaatiessa lisää tilaa Allan rakensi kylän miesten avustuksella Pylkönmäen Halla-ahoon uudet tuotantotilat. Ihmisiä palkattiin edelleen lisää ja tuotevalikoima kasvoi kasvamistaan sisältäen matkalaukkuja ja pyöräilijän laukkuja. Reput myivät hyvin ja tuotanto kasvoi.


1960-luku

60-luvulla Pylkönmäen Nahkatyö sai väistyä ja tilalle tuli Savotta-retkeilyväline. Vuonna 1966 Allan löysi yritystoiminnalle sopivan paikan Karstulan Onnelasta, jossa yrityksen toimitilat vielä nykyisinkin sijaitsevat. Uutena tuoteryhmänä Savotalla olivat matkailijoille suunnatut leiriteltat. Telttojen tuotesuunnittelun hoiti Allan, Marjatan ja Esko Mäkisen vastuulla oli tehdä tuotteista prototyypit.Teräsputkirinkkojen kysyntä kasvoi 60-luvulla suuresti. Siihen aikaan paikallinen seppä Matti Pekkanen teki pajallaan Kangasahossa rinkkojen metallirungot. Savotan ja seppä Matti Pekkasen yhteistyö jatkui 80-luvun loppupuolelle asti. Tuolloin otettiin käyttöön rinkkojen osien valmistuksessa myös ensimmäiset nylonkankaat.

Asiakkaina 60-luvulla olivat pääasiassa vähittäiskaupat, tukkuliikkeet ja uusi yhteistyökumppani Suomen puolustusvoimat. Savotta teki Puolustusvoimille leipälaukkuja ja 10-hengen telttojen tuotekehitys alkoi.1966 osa tuotannosta siirrettiin Karstulan tehtaalle. Marjatta Halme oli Karstulan tehtaan johdossa, ja Allan keskittyi Pylkönmäen tehtaaseen, joka vielä silloin oli yrityksen pääpaikka. Yritys on tarjonnut pitkän historiansa aikana töitä yli 250 henkilölle, joista osan työura on kestänyt Finn-Savotan palveluksessa useita kymmeniä vuosia. Vielä tänään Savotalla on töissä henkilöitä joiden ura Savotalla on kestänyt 20, 30 ja jopa 40 vuotta.


1970-luku

70-luku oli yrityksessä kasvun ja kansainvälistymisen aikaa. Vuosikymmenen alussa toiminta siirtyi lähinnä työvoimapulan ja kulkuyhteyksien vuoksi kokonaan Karstulaan. Myös yritysmuoto ja nimi muuttuivat Finn-Savotta Oy:ksi. Yrityksen sisällä alkoi myös sukupolven vaihdos, kun perheen tyttäret Riitta ja Anita Halme aloittivat yrityksen palveluksessa heinäkuun ensimmäsenä päivän vuonna 1971.Vuosikymmenen alussa Ruotsin vienti lähti voimakkaaseen nousuun ja yksi suurimmista asiakkaista oli JOFA ABC.

Vuonna 1974 Karstulan tehtaan kapasiteetti kasvatettiin nykymittoihinsa ja koko Halmeen perhe muutti Karstulaan. Pylkönmäen työntekijät olivat edelleen töissä Savotalla ja työmatkat tehtiin Savotan omistamalla minibussilla. Riitta valmistui kauppaoppilaitoksesta ja Anitasta tuli teollisuusvaateteknikko. Marjatan kuoltua 23.12.1974 Anita seurasi äitinsä jalanjäljissä ja hänestä tuli Karstulan tehtaan tuotantopäällikkö. Savotta alkoi tekemään yhteistyötä Marimekon kanssa ja yritys valmisti ja suunnitteli useita erilaisia laukkuja ja koteloita, kunnes Marimekko perusti oman tehtaansa Sulkavalle. 70-luvulla Savotta alkoi osallistumaan kansainvälisille messuille.


1980

80-luvun alussa Karstulassa laajennettiin tehtaan metalliosien tuotantoa niin, että kaikki rinkkojen telineet ja telttojen tukirakenteet sekä salkosarjat valmistettiin itse. Vuonna 1982 Savotta 906 -rinkkamalli voitti Tekniikan Maailma -lehden testin ja samana vuonna aloitettiin myös uuden taisteluvyön kehittäminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Myös monia muita tuotteita suunniteltiin: luotiliivejä, armeijatelttoja ja kantojärjestelmiä armeijan käyttöön. 80- ja 90-luvun aikana tehtiin yli 30 000 taisteluliiviä.


1990-luku

Riitta Halme aloitti yhtiön toimitusjohtajana alkuvuodesta 1992. 90-luvulla yrityksellä oli myös 15 hengen ompelimo Viitasaarella. Tänä aikana Savotta alkoi tekemään isoimmille jälleenmyyjille omia tuotemalleja. Perinteisten putkirinkkojen ohella mallistossa vakiinnuttivat asemansa myös anatomic -rinkat, joiden metallirunko oli repun sisällä. 90-luvun tuotteita olivat myös lastenkantorinkat, kuten karttalaukut harrastajille ja ammattilaisille. Vuonna 1995 Finn-Savotta Oy:stä tuli yksi ensimmäisistä tekstiilialan yrityksistä, jolle on myönnetty Suomen puolustusvoimien auditoima ISO-9001-2000 laatusertifikaatti.

90-luvulla Savotan valikoimat laajenivat kattamaan myös silloin suosiossa olleet makuupussit. Suomen kylmän talven takia, Savotan oli tehtävä tuotteita jotka toimisivat myös pakkasella. Telttavalmistajana Savotta tarvitsi jotain mikä pitäisi teltat lämpöisinä, joten Savotta-kaminoiden valmistus aloitettiin Karstulan tehtaalla. Talven teemaan sopivat myös hiihtäjille tehdyt ahkiot.


Allan Halme 1925-1994

Allan Halme sairastui 1980-luvun lopulla vakavasti, mutta hän kuitenkin toipui hyvin ja teki puhdetöitä Vilppulan tilallaan. 90-luvun alussa sairaus uusiutui ja Allan Halme nukkui pois toukokuussa 1994.


2000-luku

Maailman talous on muuttunut paljon 50 vuodessa. Globalisaatio ja EU:n sisäiset markkinat ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita. Finn-Savotta onkin uudistunut 2000-luvun aikana ja esimerkiksi yhtiön logo on vaihtunut modernimpaan. Tästä huolimatta klassikkotuotteemme kantavat ylpeänä tuttua Savotta mies - logoa.

Suomen Punainen Risti on myös huomannut keskisuomalaisen yrityksen. Savotta on tuottanut ja lähettänyt monia telttoja useille katastrofialueille Suomen Punaisen Ristin kautta. Tämä yhteistyö aloitti Savotan sairaaltettojen tuotekehityksen. Teltan ulko- ja sisäkerroksen ja sen metalliosat valmistetaan kaikki Karstulassa. Sairaalasängyt ovat myös osa sairaatelttapakettia. Finn-Savotan teltat ovat auttaneet hädänalaisia ympäri maailman.

Tulevaisuuden haasteita Finn-Savotalle ovat muun muassa kasvavien asiakasmäärien erilaisiin tarpeisiin vastaaminen ja myös toinen sukupolven vaihdos, kun perheyritykseen ovat tulleet mukaan perheen pojat Elmo ja Julius.


Katalogejamme vuosilta 1968-2002